3 / 5

Kauppa aukeaa, kukaan ei kiirehdi sisään

Vuoden 2016 ajan peli pysyi pikemminkin työnä kuin ihmeenä. Eero teki tarpeeksi tavallisia sopimustöitä pitääkseen elämän liikkeellä, kun taas Sari rakensi luotettavia järjestelmiä ja prototyypistä tuli täydellinen paikka. Hän muisti vuoden 2020 ja kysynnän asioille, joista ihmiset voisivat nauttia kotona, mutta tulevaisuus ei pystynyt maksamaan tämän kuun laskuja. Heidän ensimmäinen tehtävänsä oli tehdä peli, josta joku nyt nauttisi. He leikkasivat kohtauksia, kirjoittivat toisia uudelleen ja vastustivat loistavan idean lisäämistä aina, kun vaikea tavallinen osa vaati viimeistelyä.

Veli, yksityinen kustantaja, katsoi version ja sanoi, että kukaan ei halunnut postimieheksi kaupungissa, jossa ihmiset riidelivät kirjeistä. Hän tarjosi vaatimattoman maksun hyödyllisistä elementeistä ja ehdotti, että loput voitaisiin sisällyttää suurempaan projektiin. Ensimmäisessä elämässä Eero oli tulkinnut tuon sävyn asiantuntemukseksi. Tällä kertaa hän kysyi, mikä jäisi heidän omakseen. Vastaus oli melkein ei mitään. Sari ei puhunut ennen kuin Veli lähti. Sitten hän kysyi, pitäisikö postimiehen toimittaa hänelle hyvin pieni paketti.

Eero kieltäytyi kaupasta. Kieltäytymisen jälkeiset kuukaudet eivät olleet täynnä hyväksyvää musiikkia. Heillä oli vikoja, väsyneitä iltoja ja tuttuja, jotka kysyivät, voisiko oikea työ olla yksinkertaisempaa. Suomen 100-vuotisjuhlavuosi 2017 saapui täynnä projekteja, tapahtumia ja yleisön innostusta. He tekivät oman pienen talviriistansa, eivät virallista kansallista monumenttia. Eeron mielestä vuosi antoi heidän tarinalleen sopivan hetken. Sari sanoi, että sopiva hetki oli miellyttävä, mutta tallennustoiminnon piti silti toimia, kun pelaaja sulki ikkunan.

Kesäkuussa uusi Steam Direct -reitti saapui hänen muistissaan. He valmistelivat julkaisun kunnolla ja julkaisivat syksyllä, ei oven avauspäivänä. Ensimmäiset tuhannet kappaleet toivat bruttotuloja 10 000 euroa, joista 4 000 euroa oli jäljellä vähennysten ja kulujen jälkeen. Heidän työkassansa nousi 14 000 euroon. Eero katseli myyntisivua antaumuksella kuin mies odotti kirjettä hänet unohtaneelta henkilöltä. Sari pakotti hänet poistumaan huoneesta tunniksi.

Aino löysi hänet ulkopuolelta innoissaan ja kauhuissaan. Hän oli odottanut juhlaa ja löysi henkilön, joka oli jo huolissaan seuraavasta numerosta. Hän vei hänet syömään, kysyi häneltä pelaajasta, joka oli kirjoittanut jotain hauskaa, ja kuunteli, kunnes hänen olkapäänsä laskeutuivat. Sinä iltana hän käytti pehmeää vihreää neulepuseroa ja paperikuituja oli tarttunut yhteen hihaan. Hän harjasi heidät pois ja suuteli sitten häntä, koska hän halusi, ei siksi, että kohtaus tarvitsi elegantin lopun. He alkoivat tehdä suunnitelmia, joita ei ollut liitetty julkaisupäiviin.

Peli myytiin aluksi vaatimattomasti. Sitten eräs pelaaja kertoi postimiehen absurdin reaktion vaikeasta toimituksesta, ja nauraneet ihmiset löysivät kaupungin, johon he halusivat tutustua. Yksityinen streameri soitti sen ilman, että jokainen hetki olisi katastrofi tai voitto. Sana levisi epätasaisesti, sitten voimakkaammin. Viestit saapuivat ihmisiltä, ​​jotka pitivät kirjaimista, kaduista ja siitä, että peli antoi pienen virheen tulla hauskaksi kohtalokkaan sijaan. Yleisö oli aito, eikä se ollut tarvinnut Velin lupaa.

Eeron isä leikki päättäväisesti ja vähällä armolla. Hän jäi jumiin, valitti ohjeesta ja kysyi, miksi postimies tarvitsi niin paljon kaappeja. Eero melkein puolusti mallia ennen kuin tajusi valituksen hyödylliseksi. He muuttivat epäselvää osaa. Hänen isänsä lähetti myöhemmin viestin, että hän oli lopettanut. Eero painoi sen, mutta tunsi sitten järjettömän teon. Aino sanoi, että kirjansidonta tuskin vastustaisi tehdä jotain tärkeää fyysistä. Hän auttoi häntä valitsemaan paperia, joka ei käpristy heti.

Vuoden loppuun mennessä peli oli kannattava, eikä kahden omistajan tarvinnut enää kuvailla jokaista suunnitelmaa uskon tekona. Eero halusi juhlia valtavalla ostolla. Sari suostutteli hänet odottamaan, kunnes hän tiesi, mitä yritys tarvitsee. Hän osti pienen aterian, kävi isänsä luona ja vei Ainon pois viikonlopuksi, jolloin kukaan ei testannut palapeliä. Suurimman osan matkasta hän onnistui olemaan kirjoittamatta ideoita muistiin. Ne, jotka hän menetti, eivät näyttäneet vahingoittavan hänen seuraansa tai onneaan.

✦
Katselut 6 ⓘ